Sota ei kaipaa yhtä miestä eivätkä työt kaadu yhden ihmisen poissaoloon. Niinhän sitä sanotaan. Joidenkin poissaolon kuitenkin huomaa, he jättävät jälkeensä aukon.
Kuten nyt esimerkiksi perushoitaja Ulla Nordblom. Hän lausui hyvästit työpaikalleen Vanhankylänniemen terveyskeskuksen akuuttiosasto ykköselle reilu viikko sitten perjantaina.
Työkaverit huokaavat, että heille jää ikävä. Heli Säihke, Elina Hällström sekä ex-työkaveri Pirjo Ojanperä listaavat tukun syitä, miksi.
– Ulla on ollut tunnollinen. Hän on pitänyt aina potilaiden, mutta myös työkavereiden puolia. Hän on ollut idearikas ja ensimmäisten joukossa kaikessa uudessa mukana. Hän ei ole koskaan sanonut ei.
Nordblom ei karkaa kauaksi. Hän viettää eläkepäiviä kotipaikkakunnallaan Järvenpäässä, melkein työpaikkansa naapurissa. – Näette minut vielä usein, hän nauraa.
Nordblom on kulkenut pitkän tien siitä, kun hän valmistui perushoitajaksi - tai apuhoitajaksi kuten tuolloin sanottiin - vuonna 1974. Vanhankylänniemen terveyskeskuksessa hän ehti työskennellä yhtäjaksoisesti vuodesta 1977 alkaen.
– Itse työ on pysynyt aikojen saatossa samanlaisena. Se on ihmisten ja potilaiden kohtaamista. Työnkuva on kuitenkin muuttunut ja työvälineitä on tullut lisää.
Ennen perushoitajat keskittyivät potilaiden auttamiseen, pesemiseen ja syöttämiseen. Nordblom muistelee aikoja, jolloin jokainen potilas kylvetettiin joka päivä.
– Nyt perushoitajat ovat mukana lääkärikierroksella ja jakavat lääkkeet. Eniten aikaa vie tietojen kirjaaminen tietokoneelle.
Vaikka perushoitajan työstä on tullut kiireisempää, Nordblom muistuttaa, että asiat eivät ole huonosti. – Työnkuvan muuttuminen on lisännyt työn mielekkyyttä.
Aikaisemmin Järvenpään terveyskeskuksen vuodeosastot keskittyivät vanhusten hoitamiseen. Nyt linjaus on toinen.
– Akuuttiosastoilla hoidetaan kaikenikäisiä potilaita pienistä lapsista alkaen. Osastolle tulevien vanhusten ikä on noussut. 90-vuotias potilas ei ole enää harvinaisuus.
Akuuttiosastojen työntekijöiden osaamisen laajuus ja taso on laaja. Heille vieraita eivät ole niin sisätaudit ja kirurgia kuin mielenterveys- ja päihderiippuvaiset potilaatkaan. – Unohtamatta saattohoitopotilaita, Nordblom muistuttaa.
Potilaiden vaihtuvuus on suuri. Kuukaudessa osastolle saapuu keskimäärin 45-60 uutta potilasta. Siksi jokainen työpäivä on erilainen. – Yhden iltavuoron aikaan saattaa parhaimmillaan tulla jopa seitsemän uutta potilasta. Se on paljon.
Työnsä parhaimpina puolina Nordblom pitää loistavia työkavereita. – Työssä näkee myös ihmisen elinkaaren. Vaikka potilaan kuolema koskettaa, erityisesti iäkkäiden ihmisten osalta matkan pää on työn myötä luonnollinen asia.