Keravalla keskusteltiin uudesta luottamushenkilömallista

SDP Keravan toimesta järjestettiin Keravan tulevasta luottamushenkilöuudistuksesta tammikuussa avoin yleisötilaisuus, johon oli tullut keskustelmaan uudistuksista noin 40 kuntalaista ja luottamushenkilöä.

Kaupungin keskushallinnossa on syksyn aikana tehty valmistelutyötä luottamushenkilöorganisaation muutoksista ja myös kaupunginhallitus ja jotkut lautakunnat ovat ehtineet käsitellä asiaa. Asia on ajankohtainen, sillä kaupunginhallitus ja -valtuusto käsittelevät asiaa vielä tämän kevään aikana.

Tilaisuuden avasi SDP:n Keravan paikallistoimikunnan puheenjohtaja Martti Havin, joka totesi että "luottamushenkilöorganisaation kehittämisen lähtökohtana tulee sekä vastata kansanvallan, että kuntalaisdemokratian vaatimuksiin ja samalla tavoitella tehokasta päätöksentekoa. Aikataulu tuntuu kiireiseltä sillä keskustelu asiasta on vasta nyt alkamassa."

FCG:n koulutuspäällikkö Tuuli Tarukannel selosti tilaisuudessa tulevaa kuntalain uudistusta. Uuden kuntalain voimaantulon ajankohtaa ei tiedetä, mutta joka tapauksessa Keravan uusi luottamushenkilömalli jäisi väliaikaiseksi, eikä ehtisi olla kauaa voimassa. Vielä ei tiedetä, kuinka paljon kuntalakia tullaan muuttamaan, mutta joka tapauksessa halutaan parantaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia, selkeyttää johtajuutta poliitikoiden ja viranhaltijoiden osalta sekä siirtyä osittain ammattimaiseen luottamushenkilömalliin.

Keravan entinen kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin oli kutsuttu kertomaan edellisen luottamushenkilöuudistuksen lähtökohtia. Silloin pohdittiin erityisesti poliittista johtajuutta kuten mm. kuinka vahvistaa valtuuston roolia, kuka edustaa poliittisesti Keravaa kuntien välisessä yhteistyössä ja kuinka kehittää hallituksen ja lautakuntien työnjakoa. Tuolloin todettiin, että tilaaja-tuottaja -malli ei sovi Keravalle. Samalla luovuttiin myös ns. ministerimallista, jossa lautakuntien puheenjohtajat olisivat toimineet hallituksen jäseninä. Lopulta päädyttiin vahvistamaan valtuuston roolia valiokunnilla.

"Järvenpäässä lähdettiin liikkeelle ihan eri suunnasta kuin Keravalla" totesi Järvenpään valtuuston puheenjohtaja Tapio Bergholm, joka esitteli Järvenpään suunnittella olevaa päätöksentekomallia. Järvenpää on mukana Sitran rahoittamassa pilottihankkeessa, jossa on päädytty poikkihallinnolliseen rakenteeseen ja prosessimaiseen toimintatapaan.

Toimialakohtaisesta rakenteesta on siirrytty palvelukokonaisuuksiin, joita on tunnistettu viisi ja nyt mietitään siihen sopivaa päätöksenteko-organisaatiota. "Aina kun on jokin muutosprosessi tai kehittämishanke käynnissä, ei välttämättä saada selville, onko muutos ollut hyvä. Siksi kannattaa elää yksi valtuustokausi ilman muutoksia ja kehittää toimintoja vähitellen," totesi Bergholm lopuksi.

Keravan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Anne Karjalainen ja Keravan sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Samuli Isola esittelivät kaupunginhallituksen marraskuussa hyväksymää luottamushenkilöorganisaation luonnosta, joka toimii jatkovalmistelun pohjana. "Poliittisten ryhmien välillä on käyty muutama neuvottelukierros ja mitään suuria muutoksia ei tällä kertaa haluta. Isoin muutos koskee vapaa-ajan viraston hallintoa, jossa nykyisin eri lautakunnista muodostetaan yksi yhteinen lautakunta. Lisäksi valiokuntien käsittelemät asiat siirretään lautakunnille ja perustetaan uudet strategiaryhmät", kertoi Isola.

Nuorison vaikutusmahdollisuudet ja palvelut huolestuttivat paikalla olevaa yleisöä - kuinka kehittää nuorten palveluja jos omaa nuorisolautakuntaa ei jatkossa ole?

Lopuksi tilaisuuden puheenjohtaja Martti Havin veti yhteen keskustelun johtopäätökset ja terveiset Keravan päättäjille. Jo suunnitellun luonnoksen pohjalta voidaan jatkaa, mutta erityisesti nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja palveluiden kehittämistä tulee pohtia. Samoin tulee miettiä tulevien strategiaryhmien painopistealueet ja roolit suhteessa hallitukseen ja lautakuntiin.

Hän esitti pohdittavaksi uuden Sinkka-museon toiminnan tueksi ainakin alkuvaiheessa erillistä asiantuntijaelintä. Päätöksenteko-organisaatiomallin tulee olla valmis kevään aikana ja sen tulee nauttia laajaa hyväksyntää poliittisten ryhmien kesken.

Vuonna 2013 aloittava uusi kaupunginvaltuusto päättää lopulta millainen malli Keravalla on sekä nimittää jäsenet eri toimielimiin.