”Kuntaliitos sulkisi kyläkouluja”

Kuntaliitosehdotus on lähtenyt  kuntiin lausuntokierrokselle. Lausuntoaika päättyy 13. huhtikuuta.

– Kyläkouluja suljettaisiin, Kellokosken lukio suljettaisiin, lasten kotihoidon tuki tai omaishoidon tuki heikkenisi, verotus kiristyisi, demokratia heikkenisi, listaa Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu kaavaillun kuntauudistuksen uhkakuvia Tuusulan näkökulmasta.

Tuusulan, Keravan, Järvenpään ja Nurmijärven naittaminen yli 150 000 asukkaan suurpitäjäksi lähti kuulemiskierrokselle kuntiin, joiden lausuntoaika päättyy 13. huhtikuuta.

Tuusula torppasi liitosaikeet jo marraskuun valtuustossa. Asiaan otetaan uudestaan kantaa kunnanhallituksen seminaarissa 16.–17. helmikuuta, jossa ovat mukana myös valtuustoryhmien puheenjohtajat.
– Tuusulan lausunnosta päätettäneen valtuustossa 19. maaliskuuta, Joensivu sanoo.

Joensivu epäilee, että säästöjen sijaan kuntaliitos merkitsee lisää kuluja.
– Esimerkiksi yhdistyvien kuntien henkilöstöä ei voitaisi vähentää viiteen vuoteen. Kuntatalous olisi heikko ainakin ensimmäiset 10–15 vuotta yhdistymisestä – tätä tukevat havainnot käytännössä toteutetuista monikuntaliitoksista.

Hän jatkaa, että suuressa yhdistyneessä kunnassa olisi paljon ”kyliä".
– Jokaisen taajaman tulisi saada sama kuin muilla eli investoitaisiin kilpaa, Joensivu ennustaa.

Liitosaikeille ei liputa Keravan kaupunginjohtaja Petri Härkönenkään,  jonka mielestä paras vaihtoehto on säilyttää Kerava itsenäisenä.
– Jos se ei ole mahdollista, niin sitten osakuntaliitokset naapurikuntien kanssa. Mikäli kokonaisia kuntia liitetään pakolla yhteen, niin silloin mahdollisesti ehkä Trio-kunnat eli Kerava, Tuusula ja Järvenpää.

Hänen mielestään kuntauudistus johtaa palveluiden yksikkökustannusten nousuun ja tehottomampaan verorahojen käyttöön. Vaarana on esimerkiksi lukioiden keskittäminen.

Terveydenhuollossa voisi Härkösen mielestä lisätä terveysasemien erikoistumista.
– Peruspalvelut pitäisi saada kaikista terveysasemista, mutta erikoislääkäripalvelut keskitetyistä asiantuntija-terveysasemista.

Keravalla kuntaliitosta ruodittiin maanantaina ylimääräisessä kaupunginhallituksessa.
– Valtuustoseminaari on sovittu 12. maaliskuuta. Kaupunginvaltuusto antaa vastauksen määräaikana.

Mahdollisesti syntyvän suurkunnan nimeä ei arvailla.
– En usko suurkunnan syntyyn vastoin valtuustojen tahtoa, joten nimikysymystä ei ole tarpeen pohtia, Joensivu summaa.

Kukkonen katsoo Ristikytöön

Järvenpäässä on perustettu kuntauudistustyöryhmä, joka on jo pitänyt yhden kokouksen. Ryhmässä ovat edustettuina kaikki valtuustossa olevat puolueet.
– Tavoittelemme alkuvaiheen valmistelussa sitä, että meillä olisi ainakin alustava näkemys ennen Uudenmaan kuntien kuulemista 12. maaliskuuta. Valmistelua tehdään myös Kuuma-kuntien kesken, Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen sanoo.

Valtuusto päättää lausunnosta, joka annetaan 13. huhtikuuta mennessä.

Kukkonen näkee yhdistymisessä ensin etuja.
– Nykyisten kuntien raja-alueiden kuten esimerkiksi Ristikydön hyödyntäminen, maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja ympäristöön liittyvien asioiden saaminen maantieteellisesti laajempaan päätöksentekoon sekä vahvan kaupungin muodostuminen Helsingin seudulle.

Hän uumoilee, että lähipalvelujen palveluverkko kuten varhaiskasvatus, perusopetus, lukiot ja perusterveydenhuolto, säilynevät lähes ennallaan.

Uhkana hän näkee päätöksenteon etääntymisen kuntalaisesta.
– Tätä voidaan ehkäistä jättämällä lähipalveluihin vaikuttamisen mahdollisuudet vähintään nykyisten kuntien rajojen puitteissa. Joka tapauksessa kuntaidentiteetti, joka jokaisella kunnalla on täällä vahva, muuttuu, Kukkonen pohtii.

Hänen mielestään sopivin vaihtoehto esitetyistä on Keski-Uudenmaan ydinalue eli Järvenpää, Kerava ja Tuusula.
– Ne toimivat jo nyt tiiviissä yhteistyössä ja ovat pitkälti jo kasvaneet maantieteellisesti yhteen.