Nurmijärven ambulanssit HUS:n organisaatioon

Lähes 40-vuotinen ambulanssitoiminta päättyi Nurmijärvellä, kun 2. tammikuuta kello 8 terveyskeskuksen ensihoidon viimeinen vuoro lopetti ja seuraava vuoro aloitti HUS:n organisaatiossa.

Nurmijärven johtava ylilääkäri Ilpo Salminen muisteli avaintenluovutustilaisuudessa menneitä.

– 1960-luvulla kunnassa oli jo oma sairasauto. Tällöin miehistöä oli vain yksi henkilö.  Hoidollisia toimenpiteitä ei juurikaan ollut.  Kuljettajat päivystivät kotona ja vasteajat ei varmaankaan olleet nykyluokkaa.

– Kansanterveyslain tullessa voimaan 1.4.1972 velvoitettiin kunnat järjestämään sairaankuljetus. Nurmijärvellä jatkettiin kunnallisella linjalla, kun terveyskeskukseen tuli oma  ambulanssi, joka päivysti terveyskeskuksessa ja miehistöä oli joka vuorossa  kaksi lääkintävahtimestaria.

Lääkintävahtimestarit  osallistuivat monin tavoin terveyskeskuksen toimintaan. He ottivat muun muassa ns. luukuvia röntgenissä,  mikä mahdollisti 24/7-toiminnan.

– Asetuksen muutoksen myötä tällainen ei enää ole mahdollista. Keikkamäärien lisääntyessä  on poliklinikkatyöskentely jäänyt vähemmälle. Toiminta oli pitkälle sairaanjuljetusta.  Pääkuljetussuunta oli terveyskeskus mikä johti aika ajoin dramaattisiinkin tilanteisiin. Muun muassa tipat laitettiin vasta terveyskeskuksessa, Salminen jatkoi.

1980-luvun lopussa kiinnostus ensihoitoon heräsi ja henkilöstä alettiin kouluttaa. Selkeitä ohjeita ja lainsäädäntöä ei ollut. Tavoitteena oli enenevästi hoitaa potilasta paikan päällä.

– Henkilöstö oli innostunutta oppimaan uutta. Vastustusta koettiin monella taholla, mutta toimintaa vietiin johdonmukaisesti eteen päin.  Jatkossa terveyskeskuksen ambulanssi on ollut hoitotasolla eli se on voinut viedä teho-osastotasoisen hoidon kohteeseen.  1990-luvulla tuli toinen ambulanssi Klaukkalaan, kun keikkamäärät edelleen lisääntyivät, Salminen totesi.